Fooyya’insa Seeraa Addaa Rakkoolee Mana Murtii Shari’aa Furuuf Bahe
Alhamdulillaahi Rabbil ‘Aalamiin. Hardha, Waxabajjii 18, Bara 2018 (Akka Lakkoofsa Itoophiyaatti) guyyaa Ashuraa, Muslimni Itoophiyaa milkaa’ina guddaa galmeessee jira. Labsii lakk. 188/1992 fooyyessuudhaan hardha Mana Maree Bakka Bu’oota Ummataatiin kan ragga’e Labsiin Mana Murtii Shari’aa, komiiwwan gurguddoo hawaasa muslimaa, majliisa fi abbootii seeraa (qaadiiwwan) bira turan hedduu kan furu labsii seenaa qabeessa dha.
Labsiin kun erga Majliisni seeraan hundaa’ee fi Baankiin Islaamaa eeyyamamee booda milkaa’ina gurguddoo galmeeffaman keessaa isa tokko.
Wixineen Labsii Manneen Murtii Shari’aa Federaalaa Lakk. 1428/2018 dhaabbata Manneen Murtii Shari’aa Federaalaa cimsuu fi yaa’ii bulchiinsa manneen murtii hundessuuf kan qophaa’e yoo ta’u, labsii duraanii kan waggaa harka caalu (gariiba dhibbaa) tures lakk. 188/1992 kan bakka bu’u dha.
Wixineen labsii kun Mana Maree Bakka Bu’oota Ummataatti Koree Dhaabbataa Dhimmoota Seeraa fi Haqatiin, dhaabbata haqaas ta’e amantii garagaraa, Mana Maree Ol’aana dhimmoota Islaamummaa, abbootii seeraa fi hawaasa siivilii waliin marii bal’aa fi waltajjii ummataa irratti itti taasifamee fooyya’iinsi hedduun itti dabalamee jira.
Bahiinsa labsii kanaatiif, Muummee Ministiraa Dr. Abiy Ahimed, koree dhaabuun rakkoolee mana murtii shari’aa kan ummata hifachiisan qorannoon akka irratti jalqabamu kan taasisan Pireezidantii Majliisaa Shiikh Haajii Ibraahim fi Pireezidantii Mana Murtii Ol’aana Federaalaa Obbo Tewodros Mihirat, af-yaa’ii fi miseensota koree dhaabbataa dhimmoota seeraa fi haqa mana maree bakka bu’oota ummataa, qorannicha irratti kan hirmaatan Dr. Shiikh Muhammad Haamiidiin, abukaatoo Abdulhakiim Jamaal, abbaa seeraa Muhammad Ahimed, Obbo Shaaraw Zalaqaa fi abbaa seeraa Shiikh Ahimed Adam galateeffamuu qabu.
Akka kantiitti adeemsicha qindeessuudhaan Ustaaz Abubaker Ahimed fi qophii wixinee irratti kan hirmaatan abbaa seeraa Hasan Taaddasaa fi abukaatoo Nuraddiin Kadiir akkasumas kanneen biroon sadarkaa garagaraatti gahee isaanii bahatanii jiru.
Rakkoolee Manneen Murtii Shari’aa Kan Duraanii
Manni Murtii Shari’aa dhaabbata laafaa fi ummata hifachiise akka ta’u kan taasisan rakkoolee bifa adda addaa qaban turan. Kanneen keessaa akka fakkeenyaatti:
1) Humna seeraa fi caasaa dhaabbataa Manneen Murtii Shari’aa Federaalaa laafaa ta’uun haqa malu qaqqabsiisuu dhabuu; keessattuu mirga dubartootaa fi daa’imman muslimaa kabachiisuu irratti hanqinni ogeessaa fi qaawwi hojimaataa bal’aan jiraachuu,
2) Dhaabbata kanaan abbaa biyyummaatiin hogganuu fi guddina isaa hunda-galeessaaf hojjetu caasaan bulchiinsa mataa isaa kan hin turre ta’u,
3) Labsiin hundeeffama manneen murtii lakk. 188/1992 yeroo dheeraaf waan hin fooyya’iniif, adeemsa jijjiirama seeraa biyyaalessaa yeroo ammaa waliin deemuu dhabuu,
4) Labsiin duraanii iftoomina kan hin qabne, akkasumas bulchiinsa, bilisummaa fi mirga himatamuu dhabuu qaadiiwwanii (abbootii seeraa) kan hin mirkaneessine ta’u,
5) Qaadiiwwan mana murtii shari’aa manneen murtii kaan waliin yoo dorgamaman, mudama, mindaa fi faayidaalee akkasumas bilisummaa abbaa seerummaa mirkaneessan kan mul’atu dhabuun isaa,
6) Aangoon abbaa seerummaa, qaxariin hojjettoota gargaartotaa fi dhimmoonni caasaa waligalaa labsichaan ifatti dhiyaachuu dhabuun rakkoo sana caalaatti hammeessee ture.
7) Dhaqqabamummaa dhaabbatichaa, dhiphina daddaba murtii (chilot) fi fayyadama afaan hojiitiin illee tajaajilamaa bal’aa kan tilmaama keessa hin galchine ta’u,
8) Bajata, bu’uraalee misoomaa, calallii abbootii seeraa fi hordoffii nizaamaa (discipline) irratti qaawwi jiru dhaabbatichi itti gaafatamummaa isaa akka hin bahiin godhee tura.
Labsii Kanaan Maaltu Haaraa Dhufe?
Labsii waggaa 26 booda hardha ragga’e kanaan fooyya’iinsi hedduun taasifameera. Akka fakkeenyaatti:
1) Manni murtichaa kanaan dura Mana Murtii Shari’aa Ol’aanaa tokko jala kan ture yoo ta’u, amma Mana Murtii Sadarkaa Jalqabaa, Sadarkaa Ol’aanaa fi Mana Murtii Ol’aanaa ta’anii pireezidantii mataa isaanii qabaatanii hundeeffamuu isaanii,
2) Dhaddachi Dhaddacha Dhagaha Dhaddacha Ol’aanaa (Dhaddacha Sabbat Samii) Mana Murtii Shari’aa Federaalaa hundeeffamuu,
3) Yaa’iin Bulchiinsa Mana Murtii Shari’aa kan kanaan dura hin turre akka jiraatu taasifamuu,
4) Pireezidantii Mana Murtii Shari’aatiif aangoon guutuun mana murtichaa ol’aantummaatiin bulchuuf kanaan dura hin qabne kennamuu isaa,
5) Manni murtichaa hojjettoota gargaartota mataa isaa labsii siivilii sirviisitiin, meeshaalee fi dandeettii tajaajilamtootaa eegeen qaxaruu danda’uu isaa,
6) Abboonni seeraa mana murtii shari’aa akkuma abbootii seeraa manneen murtii idilee, calallii Majliisaatiin dhiyaatanii paarlamaadhaan kan mudamani fi kan kaafaman ta’uu isaanii,
7) Abboonni seeraa mana murtii shari’aa akkuma fakkattota isaanii manneen murtii idilee mirga himatamuu dhabuu, tajaajila VIP fi mindaa ilee wal-qixa ta’e akka argatan taasifamuu,
8) Gosa dhimmoota manneen murtii shari’aa ilaaluu danda’an kan kanaan dura saddeet qofatti daangeffaman turan, baay’inaanis ta’e bu’aadhaan akka bal’atan taasifamuu isaa,
9) Mana Murtii Shari’aatiif yaa’ii ulaamaa majliisaa waliin ta’uudhaan hojii qorannoo seera shari’aa fi seera galmeessuu (codification) hojjechuuf aangoo fi itti gaafatamummaan kennamuu isaa,
10) Manni murtichaa kanaan dura kan hin qabne, labsii kanaan dambiiwwan fi qajeelfamoota baasuu aangoo argachuu isaa isaan gurguddoo dha.
Seenaa Manneen Murtii Shari’aa Federaalaa Itoophiyaa Keessatti
Manneen Murtii Shari’aa Federaalaa Itoophiyaa keessatti dhaloota Kiristoor dura jaarraa 10ffaa kaasee bifa sultanateewwan muslimootaa keessa turaniin seenaa dheeraa qabu.
Bulchiinsa magaalaa Harar keessatti jaarraa 16ffaa kaasee, Jimma keessatti ammoo walakkaa jaarraa 19ffaa kaasee, bara Atsee Minilik Lammaffaachis “Manneen murtii addaa dhimma muslimootaa ilaalan” jedhamuun beekaman kan turan yoo ta’u, bara weerara Xaaliyaaniis naannolee adda addaatti manneen murtii shari’aa hundeeffamanii qaadiiwwan mootummaatiin hogganamaa turan.
Baqa erga deebi’anii booda Hayila Sillaaseen Labsii Mana Murtii Qaadiiwwanii Lakk. 2/1934 fi Labsii Yaa’ii Qaadiiwwanii fi Na’ibootaa Lakk. 62/1936 kanaan beekamtii seeraa kennuudhaan caasaa abbaa seerummaa sadarkaa sadii diriursanii turan. Ta’us, Seera Siviilii bara 1952 bahe keeyyata 3347 kanaan labsiwwan kanneen bifa al-idileetiin waan diigeef, jireenyi manneen murtii kanaa yeroo dheeraaf shakkisiisaa ta’ee erga turee boodas, xalayaa nannoo ministeera haqaa fi bara dargiitis tajaajila isaanii addaan hin kuttan turan.
Heera Mootummaa RDFI bara 1987 bahe keeyyata 34(5) fi 78(5) bu’ureeffachuudhaan dhimmoota dhuunfaa fi maatii hayyama falmitootaatiin seera amantii fi aadaatiin ilaaluuf beekamtiin heera mootummaa kennameera. Kana hordofuudhaan Labsii Cimsuu Manneen Murtii Shari’aa Federaalaa Lakk. 188/1992 hojjetaa kan ture yoo ta’u, ulaagaalee dhaabbata haqa tokko cimsuuf barbaachisan biratti garuu humni manneen murtii shari’aa keenyaa labsii kana erga bahee as dabale malee hin jabaanne.
Kanumaaf ture, waggaa 2 dura Yaa’iin Ulaamaa Mana Maree Ol’aana Dhimmoota Islaamummaa Itoophiyaa ogeessota seeraa fi ulaamaa walitti qabuun yaada jalqabaa qopheessee pireezidantii mana maree kanaan Mana Murtii Ol’aana Federaalaatiif kan dhiyyeessee.
Pireezidantichis kana hordofuudhaan koree miseensa 5 qabu dhabuun jalqaba irratti rakkoolee seeraa, caasaa, bulchiinsa humna namaa fi kenniinsa tajaajila manneen murtii shari’aa irratti qorannoo bal’aa taasiseera. Bu’aa qorannichaa irratti hundaa’uudhaan mana murtii shari’aa rakkoolee hedduu keessa ture keessaa baasuun dhaabbata hawaasaaf tajaajila malu kennu gochuuf hojiileen riifoormii bal’aan kan barbaachisan yoo ta’u, hojiilee riifoormii kana hojjechuuf jalqaba irratti labsii lakk. 188/1992 isa gufuu guddaa ta’e fooyyessuun barbaachisaa ta’uun itti amanameera.
Labsii Lakk. 1428/2018 hardha ragga’e kun rakkoolee qorannoodhaan mirkanaayan kana furuu fi furmaata isaanii hojiirra oolchuuf tarkaanfii jalqabaa fi isa guddaa dha,
akkasumas hawaasa muslimaa biyya keenyaa hundaaf carraa seenaa qabeessa gaarii dhufe dhaa. Kanaan kan ka’e namoonni dhuunfaa fi qaamoleen mootummaa bahiinsa labsii kanaatiif gahee taphatan hundi galateeffamuu qabu.
Qopheessaan: Ustaaz Ahamaddiin Jabal